Tänään vauva täyttää jo kuukauden. Aika menee tosi nopeesti tai siltä ainakin tuntuu. Pää lyö ihan tyhjää. Tää kuukausia kestäny väsymys ottaa ihan suht koville. Eikä loppua näy. Huh! Paitsi että oon huomannu että jos saan nukkua edes 3h putkeen niin oon jo aika pirteä ja sitten kun juo tukka pystyyn kahvia pari kuppia niin kyllä se väsymys siitä pikku hiljaa alkaa kaikkoamaan. Joku fiksu vois kehittää kahvin joka kattaa koko päivän vitamiini ja hivenaine tarpeen,täyttää vatsan,piristää ja antaa super voimia.
Mä en edes tiedä mitä mä kirjotan koska älykkyys osamäärä on laskenu lähelle nollaa. Päässä pyörii vaan kakka,maito,itku ja huuto.
Mä en edes tiedä mitä mä kirjotan koska älykkyys osamäärä on laskenu lähelle nollaa. Päässä pyörii vaan kakka,maito,itku ja huuto.
No mitäs meijän vauvalle kuuluu. Jos siltä itseltään kysyttäisiin vastaukset olis ä-ä-ää tai ööö.. Ota siitä nyt sitten selvää. Ruokaa menee niin paljon että oon jo harkinnu että alan tarjoamaan kohta tolle vauvalle perunaa. Se kyllä varmaan söis vaikka hevosen jos vaan tarjois. Taitaa ottaa kaiken takas mitä jäi mahassa kasvamatta. Yöllä nukutaan ainakin viis minuuttia kerralla jos oikein hyvä tuuri iskee saattaa hirsien vetäminen kestää putkeen jopa kolme tuntia. Joskus oon ihan varma että tää haluaa ärsyttää ihan tahallaan. Näyttää ja kuulostaa siltä että on niin syvässä unessa että vaikka pommi räjähtäis ei varmasti heräis mutta auta armias kun saan hyvän asennon sängyltä/sohvalta/vessanpöntöltä niin silloin se huuto alkaa. Mutta koska mäkin oon vaan ihminen vaikka olenkin äiti munkin on pakko käydä vessassa myös kakkoshädällä mistä ei niin vaan salamana lähdetäkkään hyssyttelemään huutavaa vauvaa. Silloin mun pakko laittaa hana päälle etten kuule sitä ikkunoita särkevää huutoa koska se tuntuu aika pahalta. Parempi vaihtoehto ettei ota mitään mukavaa asentoa käsi vaan poskea vasten ja pieni koomaan vaipuminen piristää jo kehoa ja mieltä. Niska on yhtä vahva kun Jari Bull Mentulalla ehkä vähän jopa vahvempi. Kova yritys jo kiemurrella mahalleen ja oon varma että tässä lähiaikoina toi hyypiö kävelee mua keittiössä vastaan kun se on jo niin jäntevä. Herra omistaa myös maailman isoimmat silmät jotka on iltasin pyöreenä ku peura auton etuvaloissa.
Tää mamma oli tänään lähössä neuvolaan mutta onneks tajusin tarkistaa sen päivän eikä se todellakaan ollu tänään vaan viikon päästä. Jos en olis tarkastanu siellä me oltais ihan idioottina vaan istuttu. Mutta kaipa siellä joka päivä joku vähän nukkunu ja järkensä menettäny äiti istuu ja elää ihan eri päivässä kun muu maailma. Nytkin tyhmänä kirjotan tätä vaikka olis hyvää aikaa laittaa ite silmät kiinni,siivota,imuroida,laittaa pyykkiä,asetella tavaroita mutta tiiättekö että aina ei vaan jaksa. Joskus vaan tuijottaa tyhjyyteen ja päässä apina hakkaa lautasia yhteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti