Kaksplus.fi

lauantai 1. heinäkuuta 2017

Unkari, Balaton. Miten meillä menikään?

Se on loppu nyt. Loma on loppu. Arki hiipiii taas kuvioihin. Tasasen tappava arki. Suomi ja sateet, kylmät sateet. Harmaat pilvet taivaalla. Saan maanantaina palata töihin sillä samalla untuvatakkilla millä sieltä lähdinkin. Ettei ihan kokonaan masennuta palataan takaisin +33 asteen helteeseen ja muistellaan menneitä kuin pihakeinun mummot konsanaan. Lomat kuluu kuin siivillä. Vastahan tässä mietittiin matkalaukun sisältöä ja nyt sitä jo puretaan.


Mitä mieltä olen Unkarista, Balatonista? Unkarin plussat ja miinukset. Tässä listaus niistä.

Plussat!

+ Halpaa. Hyvin halpaa! Unkarilaisten keskipalkka hipoo just ja just 400 euroa kuussa joten voi vaan kuvitella maan hintatason. Ulkona syöminen alkupaloineen, juomineen ja ruokineen ihan ok ravintolassa saa noin 25 eurolla. Lasten spagettibolognese noin 2e. Lähijuna 80snt. Irtojäätelöpallo 80snt. Toisaalta taas perus H&M vaatteet on taas ihan Suomen hinnoissa joten Unkarilaisille ne on hintavia.

Kissakalaa. Niin hyvää etten ehtinyt kuvaa ottaa. 
Hermannin lemppari. Juustotarjotin. 
Isin lemppari.

Äitin lemppari. Hanhea!

+ LÄMPÖ! Kun Unkari heitettiin ilmoille epäilin onko siellä edes lämmin. Kyllä, siellä on lämmin. Hyvin lämmin. 30 jopa 35 asteen hujakoilla oltiin lähes kokoajan. Sateet ja hurjat ukkosmyrskyt painottuvat öihin. Balatonjärven vesi +25. Kun linnunmaidossa olis uiskennellu.




+ Ranta. Joka tosin oli maksullinen eikä ihme olihan siellä vesijumpasta lastenkerhoon ja pientä rantaravintolaa joka lähtöön. Siihen nähden pari euroa ei ole paha. Lämmin vesi ja matala ranta. Vaahtosammuttimen kokonen taapero saa kahlata melkein keskelle järveä ennen kuin vesi yltää edes leukaan asti.


Vesijumppa

+ Ystävälliset ihmiset. Autot anto tietä ja kerran tavattu tarjoilija moikkas rannalla. Respantäti otti Hermannin syliin ja siinä ne yhdessä teki töitä. Mun ylisosiaalinen lapsi heitti yläfemmat jokaisen unkarilaisen niin poliisin kuin kadunmiehen kanssa ja kaikki otti hymysuin vastaan. Miks musta tuntuu että kaikki ystävälliset ihmiset asuu muualla kuin Suomessa? Mikä meitä vaivaa?

+ Lyhyt lento. Paitsi että jouduttiin vielä Budapestista matkustamaan 3 tuntia junalla Balatonille. Matkustamista siis tulee mutta on se sen arvosta. Omalla autolla hurauttais yllättävän nopeasti Unkariin.

+ Ei turistirysä. Saksalaisten eläkeläisten suosiossa lähinnä. Yhtään suomalaista ei tullut vastaan. Toisaalta taas kun ei turisteja oli aika monen baarin/ravintolan ovella vain lappu luukulla.


+ B&B majoitus. Ihana ja kodinomainen. Saatiin vielä isompi huone mikä oltiin edes varattu. Takapihalla uima-allas ja pieni lasten leikkipaikka.




Miinukset!

- Unkarilainen ruoka ei ollut mitenkään super hyperlinkki ylistämisen arvoista. Ihan hyvää mutta ei ansaitse mitään sen suurempaa ylistystä. Paljon lihaa, rasvaa ja paprikamaustetta. Pizzaa ja hampurilaisia ei ravintolalistoilta löydy. Onko se sitten plussa vai miinus? Unohdin muuten maistaa gulassikeittoa.

- Huono englanti. Unkarilaiset ei puhu englantia tai niiden englannin taso on yhtä hyvä kun mun isällä.

Yhteenveto;

Loistava kohde perheille ja ihmisille ketkä rakastaa rauhaa ja rakkautta. Keszthely/Gyenesdias ei ole bilettäjien paikka. Shoppailu mahdollisuudet ihan ok. Taksi matkan päässä Gyenesdiasista on paikka nimeltä Heviz. Käytiin siellä pulahtamassa kuumassa lievästi radioaktiivisessa lähteessä johon en melkein uskaltanut mennä kun tiesin että jalkojen alla on 30 metriä syvää. Olin varma että joku nappaa mua varpaasta kiinni. Kuumalähde olis ollut varmaan hienompi kokemus talvella kuin nyt. +30 ilma ja +35 vesi. Oliko järkeä? Oli. Suosittelenko? Onhan se näkemisen arvonen mutta siinä se. 



Matkustelu on ihanaa. Ulkomailla mut valtaa niin suuri hyvänolon tunne joka ulottuu ihan päästä varpaisiin. Ei huolia ei kotitöitä. Vaikka pitkästä matkustamisesta ja huonosti nukutun yön seurauksena kotiin paluupäivänä oli kaikki lentokentällä kun perseeseen ammutut karhut. Mutta sellasta se on, se perhe lomailu! 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti